Mikä oli VS-Yhtiöt?

VS-Yhtiöt

VS-yhtiöt ovat olleet Ilmajokisen Seppo Hautalan 1969 perustama rakennus-, konepaja- ja sähköalan yritysryhmä, joka keskittyi erityisesti projektivientiin. Yhtiöt asetettiin konkurssiin vuonna 1981. Konkurssihetkellä yritysryhmän varat ylittivät sen velat yli 40 m€.  Pesäluettelojen mukaan varat ylittivät velat 10 m€ (56 mmk). Pesäluettelosta oli jäänyt pois 8 m€ (48 mmk) myöhemmin pesien kirjanpitoon lisätty omaisuuserä. Loppu netto-omaisuudesta muodostui yhtiöiden allekirjoitettuihin urakkasopimuksiin ja rakennusalan konsulttitoimistojen niistä antamiin katearvioihin.

Yritykset haki konkurssiin verottaja ja Seppo Hautalan henkilökohtaisesti työvoimaministeriö.  Konkurssien käsittelyt ovat jatkuneet nyt 30 vuotta. Verottajan hakiessa yhtiöitä konkurssiin valtion omistama pankki Postipankki Oy (nykyinen Sampo Pankki Oyj) oli katkaissut yhtiöiden rahavirrat yli viiden kuukauden ajan. Verottajan avoin saatava, jolla yhtiöt haettiin konkurssiin vastasi alle kahden kuukauden verosaamisia.

Konkurssien taustalta on paljastunut Sampo Pankki Oyj:n (Postipankki Oy) ja Wärtsilä Oyj:n välinen sopimus, jossa kyseiset tahot ovat sopineet ajavansa yhtiöt konkurssiin. Tavoitteena on ollut pyrkimys ottaa yhtiöiden varallisuutta konkurssimenettelyssä vastikkeetta Sampo Pankki Oyj:n ja Wärtsilä Oyj:n haltuun.

Konkurssipesät ovat 2004-2011 antaneet niitten haltuun uskotusta omaisuudesta tilityksiä.  VS-yhtiöiden konkurssipesistä annetuissa tilityksissä on paljastunut taloudelliselta arvoltaan 13,4 m€ väärinkäytökset. Lisäksi keväällä 2010 valmistuneissa tarkastuksissa on paljastunut uusia väärinkäytösepäilyjä.

Tällä hetkellä oikeusministeriössä ja konkurssiasiamiehen toimistossa pyritään kätkemään paljastuneita väärinkäytöksiä ja estämään niihin puuttuminen Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.  Tällä sivustolla tullaan seuraamaan asian etenemistä.

Valvovien viranomaisten menettely asiassa

Suomessa konkurssipesien valvonta kuuluu konkurssiasiamiehen toimistolle. VS-yhtiöiden pesissä oikeusministeriö on määrännyt konkurssiasiamieheksi ja vakinaisen konkurssiasiamiehen sijaiseksi turkulaisen käräjätuomari Kimmo Leskisen. Tehtävänsä vastaisesti Leskinen ei ole puuttunut hänen valvottavikseen määrätyissä pesissä tapahtuviin väärinkäytöksiin. Påinvastoin Leskinen apunaan konkurssiylitarkastaja Harri Hämäläinen on pyrkinyt peittelemään väärinkäytöksiä ja asemassaan estämään niiden paljastumisen.

Leskinen on keskeyttänyt lukuisten tarkastusvaatimusten jälkeen aloitetut pesien tarkastukset siinä vaiheessa kun tarkastuksia varten kerätyistä tiedoista on tullut esiin vakavia väärinkäytösepäilyjä. Tarkastusten keskeyttämisen ja kieltämisen jälkeen konkurssiasiamies on konkurssiasioissa Suomessa korkeinta valtaa käyttävänä viranomaisena arvovaltaansa nojautuen esittänyt, että pesien omaisuutta on hoidettu asianmukaisesti eikä pesissä suoritettaisi lainvastaisia tekoja.

Leskisen laiminlyödessä tehtäväänsä ja pyrkiessä estämään väärinkäytösten paljastumisen Leskisestä on jätetty oikeusministeriöön erottamisvaatimus. Erottamisen keskeisenä perusteena on ollut Leskisen vastustuksesta huolimatta pesissä suoritetut keväällä 2010 valmistuneet tarkastukset, jotka ovat vahvistaneet määrältään ainakin 13,4 m€ väärinkäytökset VS-yhtiöiden pesissä. Leskinen on rikkonut vakavasti velvoitteitaan pyrkiessään kätkemään tarkastuksissa vahvistuneita väärinkäytöksiä. Oikeusministeriössä Leskisen erottamista koskeva asia jätettiin asianmukaisesti käsittelemättä. Päätöksen tästä hallintolain vastaisesta menettelystä tekivät 26.5.2010 oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola ja hallitusneuvos, ma. apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos.

Hallintolain vastaisen asian käsittelyn laiminlyönnin jälkeen 17.8.2010 jätettiin oikeusministeriöön uusi Leskisen erottamista koskeva vaatimus.  Päätöksen viivästyessä 25.2.2011 paljastui, että oikeusministeriöön jätetty hallintoasia ei löytynyt oikeusministeriön diaarista ja käsiteltävistä asioista. Oikeusministeriöön jätetty vaatimus oli vaihtoehtoisesti joko välittömästi jätetty kirjaamatta käsiteltäviin asioihin tai se oli myöhemmin poistettu sieltä. Toistaiseksi ei ole tiedossa kuka oikeusministeriön sisällä on tähän menettelyyn syyllistynyt. Oikeusministeriössä vireille saatetun asian hävittäminen käsiteltävistä asioista rikkoo hallintolain lisäksi mahdollisesti myös julkisuuslakia ja arkistolakia.

Väärinkäytösten vahvistumisen jälkeen asiassa muodostaa erikoisen tilanteen kun oikeusjärjestelmästä vastaavat keskeisimmät viranomaiset, joiden tulisi välittömästi puuttua Suomessa taloudelliselta arvoltaan poikkeuksellisen suuriin väärinkäytöksiin, pyrkivät arvovallallaan ja tarpeen tullen uudelleen lakeja rikkomalla estämään paljastuneiden väärinkäytösten käsittelyn Suomalaisessa yhteiskunnassa ja oikeusjärjestelmässä.

VS-yhtiöiden pesänhallinnot ovat esittäneet, että konkurssien taustalla on sellaisia tahoja, että mihinkään väärinkäytöksiin ei tulla puuttumaan eikä niitä tulla suomalaisessa oikeusjärjestelmässä lainmukaisesti käsittelemään. Menettely niin konkurssiasiamiehen osalta kuin oikeusministeriössä on mahdollisesti osoittamassa, että nämä väitteet eivät olisi kokonaan perusteettomia.